Se joka on joskus väittänyt, että miesvaltaisessa työpaikassa on helpompi työskennellä kuin naisvaltaisessa, on väärässä. Aina väitetään, että nainen on naiselle susi. Että naisvaltaisessa työpaikassa juorutaan enemmän, puhutaan pahaa selän takana, kiusataan enemmän, riidellään enemmän jne. Se joka moisen sammakon on suustaan päästänyt ei varmasti ole työskennellyt kuin mies- tai naisvaltaisella työmaalla, hänellä ei takuulla ole kokemusta molemmista.

Okei, itse allekirjoitan tuon alun väitteen osittain. Kävin lukion koulussa, jossa oli pakko muodostaa yksi tyttöluokka, koska tyttöjä oli luokallisen verran enemmän kuin poikia. Ja tietty minulle kävi se paska mäihä ja jouduin tuolle luokalle. Ei sillä, luokalla oli aivan mahtaviakin ihmisiä, osa taas yksiä helvetin riivinrautoja. No juu, mutta se pointti on se, että riitaisampaa luokkaa on varmaan vaikea löytää. Aina päätettii jotain yhdessä, ja ihan joka kerta muutama poikkesi sitten tästä päätöksestä, koska heidän haluamansa vaihtoehto ei ollutkaan se valituksi tullut. Äm ja Soja muistavat varmaan yhden jos toisenkin episodin.. Minä muistan ikuisesti sen, että Saksaan suuntautuvasta leirikoulusta ei tullut mitään, kun luokka ei päässyt yhteisymmärrykseen siitä miten rahaa kerätään...

Kun hakeuduin opiskelemaan tekuun, naureskelin että lukioaikaiset traumat ajoivat minut mahdollisimman miesvaltaiseen kouluun. Aloittaessani opinnot koulussa oli ehkä 20 tyttöä, meidän luokkamme oli tuolloin muiden luokkien kateuden kohde, samalla luokalla oli 7 tyttöä. Ja toden totta, kaikki oli hirvittävän paljon helpompaa. Kaikki päätöksen (lähinnä missä pidetään sen viikon bileet) tehtiin hyvässä yhteishengessä, kukaan ei koskaan räpissyt jälkikäteen.

Nyt kuitenkin mielipiteeni helpoista miesvaltaisista työpaikoista on muuttumassa. Tai väkisin muutettu. Alkaa olla sellaista draamaa ja murkunpesän sohaisua jokainen ääneen lausuttu ajatus, että pitää jo varoa sanojaan, ettei siitä saa riitaa aikaiseksi. Tänään minä aiheutin tietämättömyyttäni yhden draamaepisodin, joka tulvi testosteronia. Ovia ei ihan paukutettu, mutta ääni nousi miltei huudoksi. Silmiä pyöriteltiin ja selän takana jupistiin. Ihan kuin naisvaltaisella työpaikalla ikään. Sanottakoon tähän vielä se, että minä olin se joka sanoi jotain tietämättä riittävästi asiasta ja kahden ihmisen välisestä olemattomasta henkilökemiasta ja sain aikaan hirvittävän riidan kahden miespuolisen työkaverini välillä. Mieleen tuli niin nuo tyttöluokka-ajat...