Aamu alkoi iloisissa merkeissä. Jannen vaippa oli falskannut ja koko pikkumiehen sänky oli märkä. Itse en pystynyt liikahtamaan, kun selkä oli niin jumissa. Pienen taivuttelun jälkeen Mies sai minut puhuttua jäämään kotiin. Nyt siis istun kivuliaana sohvalla ja etsin asentoa jossa koskee vähiten.

Koska aamu ei alkanut ihan parhaimmalla mahdollisella tavalla, päätin piristää itseäni kupillisella Caffe Lattea. Sain viime jouluna lahjaksi espressokeittimen, joka on tovin ollut unohdettuna keittiän nurkkaan. Viikonloppuna kuitenkin kaivelin sen esiin, kun Äm tuli kylään. Esilämmittelin suodattimen ja muut kahvinvalmistukseen tarvittavat kilkkeet, kuten ohjeessa kerrotaan.

Viikonloppuna maidonhöyrystin reistali, joten olin puhdistanut sen huolella. Kun sain kahvin valutettua, täydellisine cremoineen, rupesin höyryttämään maitoa. Alku sujuikin hyvin. Kunnes yhtäkkiä maitoa ja höyryä oli ympäriinsä. Olin hetken aikaa ihan pihalla, mitä hittoa oikein tapahtuu. Kunnes tajusin, että olin ilmeisesti kiinnittänyt höyrystimen suuttimen huonosti paikoilleen. Höyryn paineen voimasta suutin irtosi ja höyrystin pärski höyryä ja maitoa ympäriinsä. Sain lopulta keittimen suljettua, tosin sitä ennen puolet kahvimuissa olleesta maidosta oli lentänyt ympäriinsä. Etsin pöljänä suutinta, joka löytyi lopulta mukista. Asioilla on puolensa, sanotaan. Kahvimukillisen lisäksi sain siis siivottua keittiön kaappien ovet. Että se siitä rauhallisesta ja nautinnollisesta kahvihetkestä..