Sattuipa tuossa viime viikon lopulla silmääni uutinen. Siinä 40 nuorta oli katsellut vierestä, kun koulukaveria hakattiin. Jotkut kullannuput olivat jopa lähettäneet tekstiviestejä ja soitelleet kavereilleen ja pyytäneet katsomaan tapahtumaa. Kaikki tapahtui päivänvalossa kaupunkialueella. Kukaan ei mennyt väliin. Kukaan ei soittanut poliisille. Kukaan ei puuttunut asiaan. Lopulta, kun tilanne oli jatkunut ties kuinka kauan yksi herrantertuista oli tajunnut ilmoittaa uhrin äidille. Hyvä niin, koska kukapa tietää missä kunnossa hakattu tyttönen olisi nyt. 

Itse vihaan väkivaltaa. Edes Italian pääministeri ei ansaitse tulla patsaalla hakatuksi, vaikka moni varmasti ymmärtää tekijän motiivin. Mutta että lauma teinejä organisoi koulukaverinsa pieksämisen ja lauma toisia teinejä on yllyttämässä tekoon vieressä ilman että kenellekään tulee mieleen puuttua asiaan, on jotain täysin käsittämätöntä. Juu, kyllä minunkin kouluaikanani kiusattiin, joskus jopa saatettiin lyödä, mutta ihan noin sairasta meno ei tuolloin ollut. Pieksäjäisistä ei kulutettu etukäteen pitkin poikin kyliä ja suunniteltu ihan noin systemaattisesti.

Jotenkin hämmentävältä tuntuu se, että tilanteen ohitse on ihan varmasti kävellyt paljon aikuisia. Eikä kukaan heistä ole puuttunut asiaan, ei edes soittamalla poliisille. Mitähän näiden aikuisten päässä oikein liikkuu? Kuinka kylmä ihmisen pitää olla, että pystyy ohittamaan tuollaisen tilanteen tekemättä mitään? No joo, enää en ehkä minäkään ryntäisi tappelevan nuorisojoukon keskelle, kuten joskus aikoinaan tein, mutta ainakin soittaisin poliisille. Ymmärrän kyllä, että nykyteinit ovat monen aikuisen mielestä helvetin pelottavia. Iltasella voisin itsekin siirtyä kadun toiselle puolelle kävelemään kuin kohtaisin lauman telkkarin, tietokoneen ja luojatiesminkä aineiden sekoittamia teinejä. Mutta että yksikään aikuinen ei edes kirkkaassa päivänvalossa välitä sen vertaa, että soittaisi uhrille apua.. Ei vaan pysty tajuumaan.

Ja mitähän näiden 40 teinin vanhemmat ajattelevat asiasta? Pidetäänkö yhdessäkään perheessä asiasta puhuttelua. Kerrota, että se yksikin lyönti voi aiheuttaa uhrille elinikäiset vammat, eikä nyt todellakaan puhuta edes niistä psyykkisistä vammoista. Että mikä helvetti siihen omaan lapseen meni, että lähti tilanteeseen mukaan, eikä puuttunut millään lailla. Meillä varmaan Janne saisi vastaavassa tilanteessa vuoden kotiarestin ja selkäsaunan, vaikka en millään lailla kannatakaan väkivaltaa kasvatuksessa. Ei joukossa tyhmyys ihan oikeasti voi noin paljoa tiivistyä. 

Ja sitten huippuna tämän päivän lehden yleisönosatolla joku neropatti kerkesi jo kommentoimaan, että ei näiden hakkaajanuorten ja sivustaseuranneiden vanhempia voi tapahtumasta syyllistää. Kyllä se minun käsittääkseni se kasvatusvastuu on edelleen vanhemmilla, ei opettajilla tai yhteiskunnalla. Että jotain siinä kasvatuksessa on mennyt vikaan, jos oma lapsi tuollaista tekee, sori vaan. Tai ehkä se kasvatus menee pieleen tapahtuneesta eteenpäin mikäli asiaa ei noteerata mitenkään, ollaan vaan hiljaa ja teeskennellään, että ei tuo meidän pikkuenkeli ainakaan ollut mitään tekemässä. Kyllä meillä ainakin jo nyt selvitetään Jannelle, että toista ei saa lyödä. Tokkopa tuo ihan just asiaa tajuaa, mutta jossain kohtaa ihan varmasti.