Muuttaessamme viime kesänä, menetimme kokonaisen lapsiperhelauman naapureita, entisessä taloyhtiössä kun asui 8 (pikku)lapsiperhettä. Vertaistukea oli saatavilla monta kertaa päivässä niin taloyhtiön omalla hiekkalaatikolla, kuin viereisessa leikkipuistossakin. Jannen ensimmäinen ihastus on varmasti ollut naapurin neiti O. Nykyään taloyhtiön ainoa lapsi asuu perheineen seinän takana, 5-vuotias neiti A. Ja ainakin minä olen ollut aivan suunnattoman ällistynyt miten 5v ja 2v pystyvät leikkimään sulassa sovussa.

Neiti A oli viime kesänä suunnattoman ihastunut Anttiin. Hän jaksoi pientä miestä käydä silittelemässä ja katselemassa monta kertaa päivässä. Ja pariin otteeseen teki myös tiettäväksi, että aikoo isona mennä naimisiin Antin kanssa. Se on tietty hyvä että jo tuossa iässä tietää mitä tahtoo..

Mutta sitten, loppui kesä ja hiipui lempi. Ja syttyi uudestaan. Neiti A oli päiväkodissa piirtänyt kuvan, jossa oli tyttö (hän itse) ja poika (Janne) ja välissä iso sydän. Palavan rakkauden kohde vaihtuikin isoveljeen. Pikkuveljeltä ilmeisesti ei ihan niin suurta palvontaa saanut, kuin isommalta. Nyt sitten jännityksellä odotamme vuosien vierähtämistä ja sitä tuleeko tästä lapsuuden ihastuksesta todellinen kolmiodraama veljesten ja neiti A:n välille ;o)