Eilisaamusta alkaen olen odottanut. Katsonut kelloa ja kytännyt puhelinta. Ja se puhelin on kulkenut mukana kuin liimattuna. Puhelin on soinut viisi kertaa, kerran soitti äiti, kerran Pikkusisko ja kerran Mies. Kaksi vieraasta numerosta tullutta soittoa on saanut aikaan pulssinnousua ja vatsakramppeja. Molemmilla kerroilla soittaja oli lehtimyyjä. Keskittymiskyky on nollassa, eikä työn tuottavuudesta kannata puhuakaan. Illalla ei meinaa tulla uni silmään, ja aamulla heräsin viidelta, enkä saanut odottamiselta unta. Työpaikasta ei vaan kuulu mitään. Noin kymmenen kertaa olen jo tarttunut puhelimeen ja meinannut soittaa, että ettekö vois vaan ottaa minua. Mutta en sitten ole soittanut. Koitan ajatella, että jos kavereilla on mennyt tässä rumbassa vaikka kolmekin työpäivää pelkästään haastatteluissa ja jälkipuinnissa saman verran, niin onhan heidän tehtävä oikeitakin töitä. Että ihan koko maailma ei voi pyöriä palkaamisasioiden ympärillä, vaikka minä niin kovin toivoisinkin. Alan pikkuhiljaa luopua toivosta. Eilinen varmuus paikan saamisesta on muuttunut ensin epävarmuudeksi ja nyt varmuudeksi siitä, että en paikkaa saa.

Maailmassa tapahtuu tällä hetkellä paljon asioita. Isoja ja vakaviakin sellaisia. Mutta minun maailmaani mahtuu vain yksi ajatus: saanko se työpaikan vai en. Murehdin maailman tilaa sitten kun tämä minun asiani on ratkennut. Tuskinpa asiat yhtäkkiä korjaantuvat niin, ettei mitään murehdittavaa olisikaan. Et sori ettei oo muuta kirjotettavaa kun tämän asian jauhaminen, ehkä sit ens viikolla pääsen taas normaaliin päiväjärjestykseen.

Edit hieman myöhemmin:

Jottei minusta nyt saisi ihan sellaista kuvaa, että olen koko päivän tuijotellut puhelinta ja tuhlannut työnantajan aikaa, niin kerrottakoon että olen kaksi päivää tapellut erään ohjelman aiheuttaman ongelman parissa. Ja vihdoin tänään, ihan epähuomiossa ja ITSE ratkaisin ongelman. Pientä tuulettelua, on mahtavaa joskus löytää sisäinen neronsa ja onnistua ihan omin avuin. Koko talossa ei siis ole ketään joka olisi minua pystynyt auttamaan. Olen varmaan ainoa joka ko. ohjelmaa käyttää tähän tarkoitukseen. Nyt jos olis fiksu, niin kirjottaisi ongelman ja sen ratkaisun jonnekin ylös, niin ei tarttis taas ens viikolla painia saman pulman parissa..