Parin siiderin jälkeen uskaltauduin sitten kumminkin laittamaan viestiä herra Sinisilmälle (kolmatta päivää tässä tahkonnut että laittaako vai ei). Ei vastausta. Toisaalta helpotus, toisaalta pettymys. Voinpahan taas täyspainoisesti haaveilla Palomiehestä. Mihinkään sen fyysisempään kuin haaveiluun minusta ei taida olla.

Olen oikeasti varmaan maailman säälittävin sinkku.. Mutta ostinpahan iiiihanat kengät itselleni lohdutukseksi. Nyt on jalat kipeenä. Mutta mitäpä sitä ei nainen tekisi kauneutensa eteen.. Huomenna on tapaaminen personal trainerin kanssa. Tässä sitä on hyvä sitten istua maha täynnä kepappia.