Satuon eilen illalla katsomaan TV2:lta sivusilmällä Ruokailtaa. Siinä siis käsiteltiin kouluruokailua, erilaisia ruokavalioita ja eineksiä nyt ainakin. Ohjelmassa esiintyi myös kangasalalainen isä, joka ei anna lapsensa syödä kouluruokaa, vaan tällä on koulussa omat eväät mukana.

Vanhemmat vaativat kouluihin ja päiväkoteihin luomua ja lähiruokaa. Olen samaa mieltä. Syötän lapsilleni pääsääntöisesti kotimaisista raaka-aineista valmistettua ruokaa, sekä esim. luomupuuroja. Aamulehti on ollut viime vuosina hyvin aktiivisesti selvittämässä mikä kouluruoassa maksaa ja mistä ruoka lapsillemme oikein hankitaan. Siinä olen eilisten keskustelijoiden kanssa samaa mieltä, että on jotensakin pelottavaa, että lapsille syötetään etelä-Amerikasta tuotua valmiiksi paistettua jauhelihaa, joka säilyy huoneenlämmössä noin maailmanloppuun saakka. Ruoka-aineet täytyy kilpailuttaa, mutta kuka kouluttaisi kaupungin henkilökunnan julkisten hankintojen koukeroihin? Itse joudun työni puolesta tekemisiin aika ajoin julkisten hankintojen kanssa, joten tiedän miten hankintoja voidaan muokata siten, että se mieluisin vaihtoehto tulee valituksi. Ei kilpailutusta ole pakko tehdä pelkästään hinnan suhteen, voidaan myös määrittää kotimaisuusaste.

Tampereen Aterian, joka toimittaa meidänkin lasten arkipäivittäiset pöperöt, edustaja sanoi, että heillä kotimaisuusaste on noin 80%. Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että vihersalaattien sijaan tarjotaan mm. raasteita, jotka on tehty kotimaisista juureksista. Ja nämä eivät nyt tietenkään ihan kaikille nykylapsille maistu, kun on totuttu erilaisiin kasviksiin. Että vastuu on kasvattajillakin. Meillä pojat "onneksi" hylkivät ihan kaikkia kasviksia niiden lähtömaasta huolimatta, joten se on se ja sama onko laitasella ulkolaista kurkkua vai kotimaista porkkanaraastetta, kun ei ne syö sitä kumminkaan. Ennemmin siis jättäisin lasten lautselle sen kotimaisen vaihtoehdon.

Ohjelmassa oli myös erään kunnan (Riistavesi?) edustaja, jossa kaikki kouluissa tarjottava ruoka oli lähiruokaa. Kalat saatiin alueen järvistä, perunat ja kasvikset alueen maatiloilta, leipä paikallisesta leipomosta. Onhan se niinkin, että kouluruoan laadun parantamiseksi pitää löytyä tahtoa niin keittiöhenkilökunnalta kuin päättäjiltäkin. Jos tehdään päätös, että ruoan kotimaisuusastetta nostetaan ja ruoka tehdään tuoreita raaka-aineista puolivalmisteiden sijaan, niin päätöksestä pitää pitää kiinni ja määrärahoja lisätä. Kokonaan eri keskustelu on sitten se, että mistä niitä määrärahoja lisätään..

Minä olen sitä mieltä, että ilmainen kouluruokailu on hyvä asia. On ihan tosiasia, että perjantaisin ja maanantaisin ruokaa kuluu eniten. Lapset tankkaavat ennen viikonloppua, kun eivät välttämättä saa lämmintä ruokaa viikonloppuna. Ja syövät maanantaina, kun viikonlopun jäljiltä on nälkä. Paitsi tietty meidän pojat, jotka saavat ihan riittävästi syödäkseen, mutta syövät silti hirvittävän paljon myös hoidossa ollessaan... Liian monelle lapselle se kouluruoka on päivän ainoa kunnollinen ateria. Mitä sitten tapahtuisi jos kouluruoka menisi maksulliseksi? Meidän lapset siis saavat syödä Tampereen Aterian valmistamaa ruokaa sekä päivähoidossa, että koulussa. Toivon että nykyinen trendi laitoksessa jatkuu ja kotimaisuusastetta, sekä luomun osuutta nostetaan (noin keskimäärin kahdesti viikossa päiväkodeissa on tarjolla aamupuuroksi luomupuuroa). Minä en usko luomun kaikkivoipaisuuteen noin yleisesti, mutta äitinä arvostan sitä, että ruoka on mahdollisimman puhtaasti tuotettua (tosin, valkkaan edelleen sen kotimaisen tehotuotetun ulkomaisen luomuun sijaan). Ja voisin ehkä enemmänkin tätä arvoa viljellä myös kotona.