Kun Eppu Nuotio aikoinaan kirjoitti ensimmäisen Pii Marin -kirjansa Musta, olin myyty. Mahtava henkilögalleria, vauhdikas juoni ja ennen kaikkea hyvä kotimainen dekkarisarja, jossa oli vieläpä nainen pääosassa. Tykkäsin kovasti. Tykkäsin paljon myös sarjan muista kirjoista (Kosto, Maksu, Varjo, Paine).

Nyt kuitenkin Pii Marinin päivät ovat luetut. Kirjailija nimittäin on kirjoittanut viimeisen Marin -kirjansa. Kirjan nimi on osuvasti Loppu. Ja luettuani viikonloppuna kirjan loppuun, on ehkä ihan hyväkin, ettei Pii Marinista kuulla enää mitään. Kirja oli sanalla sanoen surkea. Juoni oli heppoinen, aikaisemmista kirjoista tuttua tunnelatausta ei päässyt syntymään päähenkilöiden välille, eikä kirjassa ollut enää psykologisen jännärin elementtejä. Muutama yllättävähkö juonenkäänne kirjaan oli saatu, mutta kirkan loppuratkaisu oli onneton. Liikaa avoimia langanpäitä jäi roikkumaan viimeiseen kirjaan. En tykännyt en. Kyllä Pii Marin (ja minä!) olisi ansainnut parempaa. Selkeästi siis hahmo oli kaluttu loppuun. Enpä tiedä, olis ehkä ollut parempi jättää koko kirja kirjoittamatta..

Tietty, Ravelryssa oli keskustelia Cookie A:n Suloisimmat sukat kirjasta, ja ketjussa oli maininta siitä, että ihmiset ovat palauttaneet kirjoja kirjakauppaan silläki perusteella, että se oli huono. Pitäiskö koittaa? Marssia liikkeeseen josta kirjan ostin ja sanoa, että tää oli kyllä surkein lukemani kirja ikinä, joten saisinko rahani takaisin..

Ja jos Eppu Nuotio sattuu tämän tekstin lukemaan, niin olen kyllä tykännyt muista kirjoistasi ihan älyttömästä. Keep up the good work (mut älä enää kirjoita väkisin Lopun kaltaista skeidaa).