Käväisimme pikkupoikien kanssa parin päivän reissussa Mummolassa, Ukkilassa ja Pummitätilässä Hämeenlinnan suunnalla. Mies vietti laatuaikaa luonnonhelmassa jossain saaressa kokouksen merkeissä. Turha lienee edes sanoa, että hän hävisi tässä kisassa sata-nolla.

Illansuussa palailimme Ukkilasta Mummolaan. Työnsin hyökkäysvaunujamme mäkeä ylös. Samaan aikaan kaupungin keskustassa alkoi iltakartsa. Kello oli siis tuolloin jotain puoli seitsemän. Ja sitten vielä väittävät hämäläisiä hitaiksi..

Joka tapauksessa, yksi kartsalla pyörivistä autoista luukutti ikkunat auki ja täysillä jotain minun villin nuoruuteni hittiä. Siis noin 10 vuotta vanhaa, ellei vanhempaakin. Ja tytöt autossa olivat sen ikäisiä, että olivat nippa nappa varmaan päiväkoti-iässä tuohon aikaan.

Minä en oikein itse ole ikinä ymmärtänyt sitä, että musiikkia soitetaan autossa törkeen lujaa, ja sitten veivataan ikkunat auki, että muutkin saisivat nauttia samasta musiikista. En vaan tajua. Minulla on ilmeisesti aina ollut äärimmäisen huono keskittymiskyky, koska ajaessani keskustassa, ihan minkä kaupungin tahansa, käännän musiikin pienelle. Muussa tapauksessa saatan vaikka täräyttää jonkun mummon tai papan tai koiran hengiltä, kun en vaan ehdi havannoida kaikkea, kun musiikki häiritsee.

No juu, mutta pikkasen piti hirnahdella ääneen tuossa tilanteessa, että tytöt kartsalla ja poppi raikaa täysillä. Meillä kun on viimeisen kuukauden ajan soinut autossa Rölli. Ja kuulkaa ihan piti vastustaa kiusausta toden teolla, etten olisi pakannut mukuloita autoon ja kääntänyt autostereoiden nupit kaakkoon ja lähtenyt hetkeksi polttamaan kumia muiden teinien seuraksi Rölli pauhaten. Oikeastaan vähän harmittaa ennen mennyt. Mut ens kerralla varmasti.