Blogissa on ollut hiljaista, koska maailmankaikkeus on mitä ilmeisimmin päättänyt, että meidän perheemme kohdalle on tullut juuri nyt riittämiin kaikkea hyvää ja ansaitsemme välillä kaikkea pahaa. Kaikki alkoi viattomasti automme renkaiden viiltelystä, joka johti rikosilmoitukseen ja sen tajuamiseen, että ihan peruskansalainen ei saa oikeutta. Poliisi ei edes vaivautunut tulemaan paikan päälle selvittämään asiaa. Että eläköön sähköinen yhteiskunta.

Emme ehtineet saada autoa takaisin korjaamolta, kun minä jouduin omituisten näköhäiriöiden vuoksi sairaalaan. Diagnoosiksi paljastui IIH. Sairaus on sen verran harvinainen, että siitä on kovin haastavaa löytää tieto suomeksi, englanniksi jonkin verran enemmän. Lyhyesti kerrottakoon kuitenkin, että pahimmillaan hoitamattomana tila voi johtaa sokeuteen ja aivovammaan. Että tässä on ollut hiukkasen miettimistä. Vietin sairaalahoidossa Taysin neurologisella osastolla noin viikon. Ja sain erinomaisen hyvää hoitoa. Nykytrendeistä poiketen, minua pidettiin sairauden harvinaisuuden vuoksi osastolla normaalia pidempään, eikä kotiutettu ennen kuin tilani oli vakaa (ja osastolla puhkesi raju Noro-epidemia, enkä nyt tarkoita Norolla sitä lankaa, vaan sitä virusta). Olen löytänyt tasan yhden netin kautta jollain lailla tutun henkilön, jolla tämä sama diagnoosi on, ja moneen kertaan olen kiitellyt onneani siitä, että asun isossa kaupungissa, jossa on yliopistollinen sairaala. Pienemmässä paikassa minut olisi voitu lähettää luulotautisena takaisin kotiin. Nyt kuitenki tilanne on kaiketi parempi, syön järjettömän määrän lääkkeitä ja olen palannut töihin. 

Kun kotiuduin, seuraavana yönä olohuoneen patteri aiheutti kohtalaisen ison vesivahingon olohuoneeseen. Nyt odotamme sitten vakuutusyhtiön päätöstä siitä, mitä korvaa vakuutus ja mitä taloyhtiö. Edessä on siis olohuoneen tyhjennys, lattian ja tapetin vaihto sekä uusien laitto. Hip hei. Arvatkaapa nappaako noin muuten yhtään? No ei. 

Yritän taas parhaani mukaan aktivoitua blogin suhteen, mutta tosiaan viime aikoina on olleet vähän muut jutut mielessä. Kirjoitettavaa olisi paljon, mutta aikaa rajallinen määrä.