Pimenevä kuuman kostea ilta Shanghain yliopiston kampuksella vuonna 2004. Ulkopöytien ääressä vaihto-oppilaiden asuntolan edessä istuu toistakymmentä suomalaista ja kymmenkunta islantilaista vaihto-oppilasta. Pöydät notkuvat ruokaa ja juomaa. On vappu, jota vietetään perisuomalaiseen tapaan, on makkaraa, salaattia, perunasalaattia, patonkia, naamiaisasuja ja ennen kaikkea paljon juomaa. Kello on paljon ja päihtymystila melkoinen. Ja perinteiseen tapaan pähitynyt suomalaisporukka alkaa laulaa. Ja niin perinteiseen tapaan laulettavaksi päätyvät sellaiset klassikot kuin Päivänsäde ja Menninkäinen sekä Leevi & the Leavingsin tuotanto. Joista jälkimmäinen kirvoittaa porukan aikamiehet melkein kyyneliin. "Kyllä se Gösta oli hieno mies. Sellaista sanoittajaa ei ole toista. Mikä menetys." Ja muut nyökyttelevät ja huokaavat kuten vain jurriset suomalaiset voivat nyökytellä ja huokailla. Teuvo, ooo-o-oo ota meidät kyytiin ooo-ooo..

Ja tämä kaikki tuli mieleen salaman lailla kun imetin Jannea eilen illalla ja lauleskelin osaamiani lauluja. Siinä meni lastenlaulut, virret ja Leevit sulassa sovussa. Jännää tämä elämä.