Amerikkalainen jännäri. Mies tykkäsi, minä en. Kirja olis ehkä pitänyt lukea nopeammassa tahdissa ja pidemmissä pätkissä. Luku kerrallaan ja väleissä viikon tauko ei tehnyt kirjalle varmaankaan oikeutta. Idea ja juonihan ovat varsin liupaavia, mutta minä en nyt syystä tai toisesta jaksanut kirjasta innostua.

Adlibris.com kertoo kirjasta seuraavaa:

"New Yorkin osavaltion rauhaisassa kolkassa asuva henkisen kasvun guru Mark Mellery saa epätavallisen uhkailukirjeen. Runomuotoisessa viestissä vihjataan Melleryn rikolliseen menneisyyteen ja kehotetaan tätä ajattelemaan mitä tahansa numeroa yhden ja tuhannen välillä. Kun Mellery avaa kirjeen mukana tulleen toisen, pienen kirjekuoren, hän löytää sieltä ajattelemansa numeron: 658.

Hätääntynyt Mellery ottaa yhteyttä vanhaan yliopistotuttuunsa Dave Gurneyyn, joka on juuri jäänyt varhaiselle eläkkeelle New Yorkin poliisilaitoksen murharyhmästä. Gurney suhtautuu tapaukseen yliolkaisesti, kunnes Mellery löydetään murhattuna kotinsa takapihalta.

Paikallisen poliisin pyynnöstä Gurney jatkaa tapauksen tutkimista. Pian hänelle selviää, ettei Mellery suinkaan ole numeroilla ja riimeillä pelailevan murhaajan ensimmäinen uhri. Jopa kaiken nähnyt Gurney huomaa pohtivansa mahdottomalta tuntuvaa vaihtoehtoa - ehkä murhaaja todella osaa lukea uhriensa ajatuksia? Varmaa on ainakin se, että veren makuun päässeellä tappajalla ei ole aikomustakaan lopettaa. Ei ainakaan ennen kuin Gurney ja tämän vaimo Madeleine ovat pelanneet oman osansa tämän saatanallisen ovelassa suunnitelmassa.

Numeropeli on poikkeuksellisen älykäs murhamysteeri, joka yhdistää taidokkaasti Agatha Christie -henkistä suljetun huoneen arvoitusta, psykologista poliisiromaania ja hyytävää trilleriä."

Viimeaikoina lukemani kirjat ovat olleet näköjään järjestään pettymyksiä. Kyllähän tämän luki, mutta en nyt mitenkään henkeäni pidätelleen saman kirjailijan muita teoksia odottele ja ota lukulistalle. Oisko seuraavana sit jotain ihan muuta..