Mikähän ihme siinä on, että syksyn saapuessa tulee aina hirveä hinku käsillä tekemiseen? Bongasin Katrin blogista Sukkasato-projektin ja vietin hyvän tovin aikaa blogin lukemiseen. Ja huokailin, että oispa kiva kun ois itelläkin aikaa neuloa. Keväiseltä Tallinan reissulta kotiutui kasa sukkalankaa, josta piti tulla joululahjasukkia (jep, veromätkyjä tuli molemmille), mutta siellä ne ihanat langat ovat sängyn alla pussissa..

Lisäksi Jannelle pitäisi neuloa kauluri. Pehmeääkin pehmeämpi lankakerä on odottamassa, ei pitäisi pienen kaula kutista, kun muistaakseni Teeteen Primaverasta sen värkkään. Kunhan jostain löytyisi ohje. tai siis, ohjeita löytyy, mutta minulla on VISIO ihanasta kaulurista jonka olen jossain joskus nähnyt, mutta en muista missä. Ehkä tuo perinteinen etu- ja takalärpäkkeellinen versio olis ihan jees, kun sellaisen ohjeita löytyy ja lapsi voisi ennen aikuistumistaan sen kaulurin saadakin.

Ajanpuutteen lisäksi ongelmana ovat edelleen niin maan perkeleen kipeät ranteet. Jotain tuppi/juppi mitälietulehdusta lääkäri epäili, ja eihän se parane pelkällä jumppaamisella. Sattuneesta syystä kun lekuri ei alkukesästä kovin hanakasti kirjoitellut mitään lääkkeitä vaivaan. Parasetamolin voimalla mennään. Onneksi on noita halpisversioita särkylääkkeistäkin, muuten oltais menty konkkaan kun roudaan kassikaupalla särkylääkkeitä kotiin. On pitänyt jo ruveta käyttämään eri apteekkeja, ettei lähiapteekin henkilökunta rupea laskemaan, että kuinkas paljon se tuo rouva on nyt noita lääkkeitä ostanut tässä viime aikoina. Ihan vaan asian vierestä edelleen, jokunen vuosi taaksepäin äitini yritti ostaa apteekista kokonaista 2 pakettia Buranaa, toisen kotiin ja toisen mökille. Eivät myyneet, oli kuulemma liian iso määrä ostaa kerralla.. Kaksi pakettia parasetamolia sen sijaan saa ilman ihmettelyä.

Sukkien ja kaulurin lisäksi olen saanut VISION Novitan Puro-langasta neulotusta hihattimesta. Sellaisesta jossa on trumpettihihat. En vaan osaa sellaista tehdä (vaikka olis aikaakin). Kun tuo maha osoittaa kasvamisen merkkejä, ja edellisen raskauteni aikaiset vaatteet ovat lähinnä lyhythihaisia, tuo hihatin olisi kätevä vekotin, ei tarttis ostella uusia paitoja. Ei nappaa rahaa tuhlata äitiysvaatteisiin yhtään enempää. Uusiin imetysrintsikoihin ajattelin satsata, vaikka niillekään tuskin on tämän kersan jälkeen enää mitään käyttöä.

Ja sitten olis ihana neuloa torkkupeitto. Ja joku huivi. Ja junioriosastolle villapukua. Jannekin tarttis varmaan peukalolliset lapaset. Mutta kun sitä viettää 8h töissä, nukkuu 9-10 h ja lopun ajan viettää laatuaikaa perheen kanssa, niin ei vaan ole sitä aikaa neulomiselle. Yöunista en kykene nipistämään, töissä neulominen ei ole  mahdollista. Leikkipuistoon tietty vois puikot ja lankaa ottaa, pitäisivätköhän minua ihan hulluna?