Saan mitä ilmeisimmin uuden naapurin. Ainakin näin kuvittelisin, kun keittiön ikkunan alta ajoi auto peräkärry perässä, täynnä tavaraa. Näin niinkuin sinkkunaisen kannalta se unelmanaapuri olisi sellainen nallemainen sinkkumies. Jolta voisi tarpeen tullen käydä pyytämässä apua vaikkapa sohvan siirtämiseen tai vaikkapa johonkin autoon liittyvään pulmaan. Kiitokseksi tarjoisin kahvia ja pullaa, tai veisin viskipullon, jota sitten tyhjentelisimme yhdessä. Siitä se naapuruus sitten aikaa myöten syvenisi ystävyydeksi ja ties miksi. Arvostan siis miehessä aivan suunnattomasti ns. duunarimaista osaamista. Eli miehen kädessä pysyy vasara ja rengasrauta, vai mikä se nyt onkaan, jolla renkaita autosta irrotellaan.

Minun uusi naapurini vaikuttaisi olevan pulloharteinen silmälasipäinen hintelä nörtti. Jonka käsitys sisustamisesta pitää sisällään Sotkan pyökinväriset melamiinihuonekalut. Että se siitä sitten...