Olen ollut viimoiset viikot todella väsynyt. Aamulla herätessäkin tuntuu siltä, kuin ei olisi nukkunut lainkaan, vaikka tosiasiassa nukun kuin tukki. Tänään töihin ajellessani tajusin, että minulla oli sama oire viime syksynä, kun masennus lannisti minut täysin. Pitänee siis hieman hiljentää tahtia ja ottaa aikaa itselle. En todellakaan halua takaisin pohjalle. Masennuksen oireeksi lasken myös taas alkaneen erakoitumiseni. Kaipaan hiljaisuutta ja yksinoloa siinä määrin, että kotona minulla ei soi musiikki, ja tv:kin on auki aniharvoin.

Tämän illan aion nauttia kesäillasta takapihalla lukien hyvää kirjaa. Lisäksi aion katsoa kakkosen uuden sarjan, Tähtimerkkimurhien, aloitusjakson.