Veeran kanssa pohdittiin eilen syvällisiä. Eli mihin kaikkeen voi käyttää TenaLadya. Mahaan sattui nauramisesta. Tai sitten se oli juuri käydyn vatsa-selkä jumpan syytä. Hyvää nauruterapiaa.

Höyrysaunaan oli salilla varmaan sekoitettu jotain eucaleptysöljyä vahvempaa, kun ideat lensivät muutenkin. En tiedä mistä keskustelu sai alkunsa, mutta rupesimme suunnittelemaan hautajaisiamme. Minä en halua tulla poltetuksi. Haluan että minut haudataan arkussa maahan. Mielellään koivun alle. Tai syreenin. Sen oikean tuoksuvan. Hautajaisismusiikissa seuraan Veeraa, Metallicaa. Ja Sibeliuksen Finlandia. Se ei ole perinteistä hautajaismusiikkia, mutta äärimmäisen kaunis kappale. Veera saa luvan pitää puheen. Muistella kaikkia kännäysreissuja, tyttöjeniltoja, syvällisiä hetkiä. Itkeä saa, mutta hymy huulilla. Muistotilaisuudessa tarjotaan minun kunniakseni Gin Toniceja, Margaritoja, kuohuviiniä ja punaviiniä.  Ja soitetaan Metallicaa, Rammsteinia ja Kotiteollisuutta. Myös Nightwish kelpuuteetaan. Ruokaa tarjotaan jos joku muistaa tilata. Viinabudjetin määrän erikseen.

Seuraavaksi mietimme häitä. Minun kohdallani tuo tapahtuma on epätodennäköinen ikinä. Kun ainoa fyysinen kontaktini miehiin on viikottaiset hierojallakäynnit, joten mitenkään järkyttävän syvällistä pohdintaa ei ole tiedossa. En keksi niin mitään sanottavaa aiheesta.

Nyt lähden pakkaamaan Juhannusta varten. Lähden mökille seurassani Veera ja 3 lasta. Sekä vähintään 2l punkkua, pullo kuoharia ja sikspäkki siideriä. Hauskaa juhannusta kaikille tasapuolisesti!