Meidän perheen sairastelulle. Jannen antibioottikuuri loppui lauantaina ja heti seuraavana yönä pojalle nousi näppylöitä ympäri vartaloa. Pikaisen googletuksen jälkeen kotidiagnosoin tilanteen antibioottiallergiaksi. Itselläni kun samanlaisia näppyjä tulee penisiliinistä, jos sitä vahingossa nautiskelen.

Soittelin kuitenkin sairaalaan lastenosastolle, jossa kovin ystävällinen lääkärisetä rohkeni epäillä diagnoosiani, koska allergian oireet tulevat normaalisti parin päivän jälkeen, eivät kuurin loputtua. Lupasi katsastaa pojan, mikäli näpyt eivät ala hävitä päivän aikana. Päiväunien jälkeen näppyjä oli paljon enemmän ja silmätkin alkoivat olla punaiset ja turvoksissa. Ja sitten mentiin taas sairaalaan. Onneksi edellisestä käyntikerrasta oli sen verran vähän aikaa, että pääsimme suoraan lastenpolille, ei tarvinnut kiertää päivystyksen kautta.

Pääsimme lääkäriin miltei heti ja diagnoosiksi varmistui enterorokko. Joka siis mitä todennäköisimmin on tarttunut tuolta edelliseltä sairaalareissulta. Kun emmehän me missään ole käyneet sen jälkeen, mistä tartunnan voisi saada. Tautihan voi äityä kovinkin tuskalliseksi, mikäli rokkonäppyjä ilmenee suuhun ja nieluun. Eli vaarana on taas se syömisen ja juomisen loppuminen. Nyt tässä sitten vaan odotellaan ja odotellaan. Että ketä kaikkia olemme ehtineet tartuttaa ja kuinka pahaksi tauti äityy.

Lääkäri antoi luvan herkutella, joten illalla suuntasimme kauppaan, ostimme sipsejä, jäätelöä ja suklaata. Ja nautimme ne sitten Miehen kanssa illalla Jannen mentyä nukkumaan. Ja katselimme elokuvaa yhdessä pitkästä pitkästä aikaa. Ja kyllä oli mukavaa. Pitäs varmaan sille lääkärille lähettää kortti kiitokseksi herkutteluluvasta, oli parasta parisuhdeaikaa moneen viikkoon :o)

Tässä sitä nyt sitten taas olen kotona sairaan lapsen kanssa, toista viikkoa. Ja ikävä töihin on suunnaton. Olen ehkä kamalan itsekäs, mutta kaipaan oikeasti muiden aikuisten seuraan. Ja rehellisyyden nimissä, töissä pääsee paljon helpommalla kuin kotona kipeän lapsen kanssa.

Toivottavasti nää sairastelut ois nyt sitten tässä. Ei vaan enää millään jaksais.