Kun minä olin lapsi, mummon tunnisti mummon näköiseksi. Kaikilla mummoilla ei ollut harmaita hiuksia tai nutturaa, eivätkä kaikki olleet pehmeän pyöreitäkään. Mutta yhtä kaikki, kaikki olivat sen verran iäkkään näköisiä, että olivat takuulla kanssaan kulkevien lasten mummoja.

Toista se on nyt. Oma äitini on ehtinyt "kypsään" 55 vuoden ikään. Eikä kyllä näytä mummolta yhtään. Kun Kummityttö syntyi reilut 11 vuotta sitten, äitini asiakkaat ihmettelivät, että missäs välissä hän on raskaana ollut, kun kukaan ei ole huomannut mitään.

Tänään viedessäni Jannea hoitoon, pojan tarhakaveri tuli samaan aikaan. Itse eilisillan suihkun jäljiltä puhtaassa, mutta ah niin laittamattomassa tukassani katselin hyvin myrtyneenä tätä äiti-ihmistä, joka oli sitten vimpan päälle laitettu ja meikattu, solakka vartalo ja erittäin tyylikkäästi pukeutunut. Minulla oli päällä venynyt huppari ja puolilikaiset farkut. Meikistä ei tietoakaan. Kuvittelin naisen olevan vaan hieman vanhemmalla iällä lapset tehnyt äiti. Olin pudota persiilleni, kun hän esitteli itsensä pojan mummoksi. Et toisten lasten mummot näyttää hehkeemmiltä kuin meidän poikien äiti. Siinäpä sitä sitten sai itsetunto taas mojovan kolauksen.

Ja muutaman kerran aikaisemminkin olen tehnyt saman olettamuksen. Pikkulapsen äidiksi luulemani naishenkilö onkin ollut tämän mummo. Toki, muutaman kerran on käynyt niin, että lapsen ukiksi luulemani mies onkin ollut isä, ja jotenkin se järkyttää lähes yhtä paljon.