Tieto lisää sitten tuskaa. Ja synnytysvalmennuksesta kun puhutaan, niin siinä sitten menee yöunetkin samalla.

Istuimme Miehen  kanssa (ja oli siellä toistakymmentä muutakin perheenlisäystä odottavaa pariskuntaa) eilen 2 tuntia synnytysvalmennuksessa. Melko lailla täysin hukkaan heitettyä aikaa. Kaikki se tieto, jonka kätilö meille kertoi oli saatavissa, ja ainakin minä olin sen jo lukenut kertaalleen, sairaanhoitopiirin nettisivuilta. Ja koska meillä tosiaan töissä on tämä vauvabuumi, niin aika lailla olen ollut tietoinen siitä esim. koska sairaalaan pitää lähteä. Ainoa oikeasti hyödyllinen asia, joka sieltä jäi käteen, oli tieto missä se synnytysosasto konkreettisesti sijaitsee ja miten toimitaan kun sairaalaan synnyttämään mennään. Mutta tulipahan käytyä.

Itse olen koittanut aktiivisesti olla ajattelematta synnytystä. Kuten eräs työkaverini sanoi, yksikään vauva ei ole tuonne sisälle jäänyt. Sen verran kipukammoinen olen, että ainoa ajatukseni koko synnytyksestä on ollut se, ettei kipua tarvitsisi kärsiä. Nyt kun kuulin kivunlievityksen vaihtoehdot, ei mikään niistä tunnu enää hyvältä ajatukselta. Aqua-rakkuloita kehutaan, mutta ainakin Pikkusisko sanoi etteivät ne hänellä auttaneet niin mitään. Ilokaasusta tulee joillekin huono olo, mutta toimiessaan se on kuulemma erinomainen kivunlievitystapa. Epiduraalin kohdalla jouduin paniikkiin kun kätilö sanoi sanan pitkä neula, ja että vauvan päähän ruuvataan anturi. Loppu olikin sitten ihan sumun peitossa. Muut kivunlievitysmetodit eivät ole yleensä käytössä ensisynnyttäjälle, ja niihinkin liittyi pitkiä neuloja, joten sepä siitä sitten. Mutta katsotaan nyt. Voihan se olla että se kipu on se pahempi vaihtoehto ja että ihan ilolla olen neulatyynynä kun se synnytyksen hetki koittaa.

ja kun synnytyksistä puhuttiin, puhuttiin myös riskeistä. Ja koska moni täällä aktiivisesti vieraileva tietää kuinka neuroottinen ihminen olen, niin nyt olen ihan satavarma, että minun kohtuni ei jaksa supistella, Vote on perätilassa, istukka ei irtoa ja saan massiivisen verenvuodon. Olis kauheen kiva kun saisi tuon ajatusmaailman käännettyä pariksi viikoksi off-asentoon.

Ja tänään iltapäivällä koettelemukseni jatkuvat ja edessä on neuvolakäynti. Toivotaan että tuolla mahassa kaikki on hyvin, eikä äidistäkään sen suurempia vikoja löytyisi.