Työpuhelimeni kulkee milloin taskussa, milloin käsilaukussa ja on aika ajoin hautautunut kaiken tavaran alle pöydälle. Lapset kuuntelevat siitä musiikkia ja onpa se jokusen kerran ihan tipahtanutkin. Uusi ihana puhelimeni sai siis näyttöönsä naarmut jo ensimmäisinä viikkoina. Koska olen ollut laiska, en ole saanut aikaiseksi hankkia puhelimelle suojapussukkaa. Joten tekaisin sellaisen sitten itse. Aikaa meni joitakin tunteja (kahtena iltana), ja eniten päänvaivaa aiheutti kiinnitusläppä. Ohjeitahan pusseille olis varmaan netti pullollaan, mutta sovelsin tän ekan version ihan omasta päästä.

Lankana oli Novitan Luxus Cloud, väri beige (sama lanka kuin kuopuksen kaulurissa). Langan menekki oli huikeat 20g. Loin 18 silmukkaa nelosen puikoille, tein 3 krs ainaoikeaa ja jatkoin helmineuleella. Neuloin niin pitkään, että kaitaleen taittelemalla sisään mahtui puhelin ja siitä sai käännettyä pussukkaan läpän. Puikot olis voineet olla numeroa pienemmät, neuloksesta olisi tällöin tullut jämäkämpää. Pussi kiinnitetään napilla (etsin sopivaa, pitäis olla ihana ja iso, mielessä on punainen keramiikkanappi). Nappia varten tein i-cordista lenkun. Yläreunaan teen vielä i-cordista lenkin, johon kiinnitän koukun, jolla pussin saa kiinni vaikkapa vyölenkkkiin tai käsilaukkuun.

Jatkokehittelyäkin tuli harjoitettua tekemisen edetessä, seuraavaan vois vaikka laittaa helmiä läpän koristeeksi. Kuva tulossa.

Viime ja tällä viikolla on postimies Pate ollut ahkerana ja kantanut meille kaksi käsityölehteä. Toinen on Suuri Käsityö ja toinen Moda. Hieman yllättäen löysin molemmista huippukivoja ohjeita, joista jokunen pääsee puikoillekin.

Olen pitkään haaveillut paksusta neuletakista, joka kävisi syksyllä ja keväällä takin korvikkeesta. Värinä viininpunainen. Nyt sekä syksyn Novita, että Suuri Käsityö esittelivät Kelosta neulotun takin. Joista varmaan jälkimmäisen versio päätynee puikoille jossain kohtaa. Modasta taas bongasin asusteosiosta ruskeat kämmekkäät, joissa oli ranteen päälle lisätty napillinen tamppi. Selatessani alkuviikosta Novitaa uudemman kerran, löytyi sieltäkin paljon kivoja juttuja, joihin en ollut kiinnittanyt huomiota aikaisemmin. Sieltä toteutunee Isoveljestä neulottu torkkupeitto. Kuvia en rupea skannailemaan, enkä näin äkkiä löytänyt netistä edes kunnollisia kuvia mainitsemistani ihanuuksista. Ilmeisesti tää syksy vaan on kaikenlaisten inspiraatioiden aikaa. Pitäisköhän tässä inspiksessä illalla aloitella toinen kappale Paraphernolioista, toinen kun on ollut valmiina kuukausia.