Jokunen viikko on nyt valtakunnassa kohistu. Ei vaaleista, vaikka niidenkin tiimoilta on päästy ihan käsirysyn makuun. Ja sit ne väittää et suomalaiset ei osaa näyttää tunteitaan..

Mutta se järkyttävin tapahtuma on siis ollut se (nyt kivet heittokuntoon äitikollegat), että MTV3:n toimittaja Sanna Kiiski on palannut töihin vain kolmen kuukauden äitiysloman jälkeen! Japanissa järisee ja säteilee, vaalit on tulossa, mutta kansa paheksuu äitiä, joka on kehdannut palata alle kolmen vuoden kotonaolon jälkeen töihin. Kyllä äidin paikka on kotona vauvan kanssa, senhän sanoo jo maalaisjärkikin. Asiaa ei tokikaan lievennä yhtään se, että äiti tekee töitä ainoastaan kolmena aamuna viikossa ja vieläpä aamu-tv:ssä, joten hän on valtaosan viikosta lapsen kanssa kotona. Tarkennettakoon tietoa sen verran, että tämä paha, paha äiti on pakottanut viattoman puolisonsa jäämään töistä vanhempainvapaalle ja vauvan kanssa kotiin. Kyllä se kuulkaa on se mies se perheen pää, jonka tehtävä on hoitaa perheen elatus, ei vastasynnyttäneen äidin. Kyllä kai siinä miehessäkin on oltava jotain pahasti vialla..

Osassa perheistä on kaksi vanhempaa. Ja minun järkeeni ei vaan jotenkaan käy se, että mikseivät molemmat vanhemmat voi tehdä osuuttaan lapsenhoidosta. Minähän palasin takaisin töihin esikoisen ollessa 5 kk ja Mies jäi kotiin. Ja varmaan moni äiti olis kivittänyt minutkin kuoliaaksi. Koska kyllähän se tosiasia vaan niin on, että vaikka lapset ovat vain hetken pieniä ja just nyt niiden kanssa olis äärettömän tärkeää viettä ihan jokainen hetki, niin eihän se kotiäitiys ole millään lailla älyllisesti stimuloivaa. Ja kyllä minä ainakin kaipasi jo loppuaikoina töihin, kun täällä nyt vaan on ihan älyttömän paljon helpompaa. Saa syödä ja juoda lakisääteisesti ilman että pomppaa joka suupalan jälkeen nostamaan lusikkaa tai antamaan lisää maitoa tai ruokaa.

Että jos joku nauttii kotona olosta, niin good for you. Olet varmaan parempi äiti kuin minä. Minä kun olen sitä mieltä, että jos äiti turhautuu ja vittuuntuu kotona ja on kuin perseeseen ammuttu karhu, niin ei sekään ihan hyväksi lapsille ole. Tunnen monta äitiä, jotka ovat nauttineet kotiäitiydestä, ja ihan oikeasti ihailen heitä suunnattomasti. Ja ehkä jollain lailla kadehdinkin. Mutta kun me äiditkin olemme erilaisia. Joku voi vihata ajatusta olla kotona lasten kanssa ja toinen vihaa sitä töihinlähtöä. Et josko annettais tässäkin asiassa kaikkien kukkien kukkia vaan.