Tästä kirjasta hypetettiin jo ennen sen julkaisemista, että kyseessä on vuoden kirjasensaatio. Mainonnan uhreina se löysi tiensä meidänkin kirjahyllyymme. Mies ei tykännyt. Myös Pikkusisko sanoi kirjan olleen huono. Itse siis suhtauduin sangen skeptisesti koko opukseen. Yllätyksekseni kirjan juoni olikin aika hyvä.

Kirjan alussa sukeltaja löytää paikallisesta luolastosta kuolleen ihmisen. Kuka kuollut on, miksi hän oli luolassa ja kuka hänet oli sinne tappanut? Sukeltaja löytää luolasta oudon ristin. Kun kaikki menee pieleen, eikä vartti julkisuudessa jatkukaan, ottaa sukeltaja yhteyttä historiantutkija Don Titelmanniin. Sukeltaja löytyy kuolleena ja tutkija saa syyt niskoilleen.

Tästä alkaa huimia juonenkäänteitä sisältävä seikkailu läpi Euroopan, päättyen pohjoisielle Jäämerelle. Pieniä scifi vivahteita kirjassa oli, enkä ihan kyllä ymmärtänyt ilmeisesti juonen kannalta tärkeää juttua (en kerro mitä, etten spoilaa mikäli joku kirjaa ei ole vielä lukenut), mutta noin yleisesti ottaen tykkäsin. Päähenkilö on luonnollisesti sankari, mutta poikkeaa huomattavasti perinteisen sankarin stereotypiasta, ollen näin aivan hirvittävän sympaattiinen henkilöhahmo.

Jos tykkäät Dan Brownin kirjoista (myös niistä scifimmistä), tykkäät varmaan tästäkin. Saatan jopa lukea kirjan vielä toiseenkin kertaan, josko sitten avautuis kaikki asiat minullekin. Lukemisprosessiin keskittymistä haittasi se, että sain Adoptiomatka -kirjan siinä kohtaa kun tästä kirjasta oli noin kolmannes lukematta. Oli siis kiire lukea kirja loppuun ja päästä aloittamaan toista.